Olemme tovin jo eläneet vuotta 2026. Uusi vuosi tarkoittaa monille uutta tilikautta ja uusia tavoitteita sekä haaveita. Vuoden vaihtuessa edellinen vuosi päätetään ja katse käännetään tiiviisti seuraavaan 12 kuukauden sykliin.
Vuosi 2025 ei ollut Suomen kansantaloudelle kasvun aikaa, monessa organisaatiossa kiristettiin kulunyörejä ja sopeuduttiin edelleen laahaavaan talouden kehitykseen. Viime aikoina julkista keskustelua ovat johtaneet julkisen talouden kriisi, ylivelkaantuminen ja talouskasvun pysähtyminen. Yhteiskuntarakenteissa ikääntyminen ja toisaalta työikäisten kasvu muuttavat yhteiskuntaa, teknologian kehittyminen tekoälyn kautta hakee uomaansa. Vallan maailmanjärjestys on muutoksessa, jonka mahdollisia vaikutuksia ei voi olla ottamatta huomioon, myös kestävä kehitys ja hyvinvoiva luonto ovat yritysten agendoissa mukana.
Onneksi, kuten aina liiketoiminnassa, osa yrityksistä onnistuu uimaan vastavirtaan ja kasvamaan haastavasta yleistilanteesta huolimatta. Meilläkin grenkellä viime vuosi oli vaihteleva. Osan toimialueiden rahoitusmäärä supistui, mutta taasen toiset toimialueet ja rahoitettavat tuotteet jatkoivat edelleen kasvuaan. Markkina ei viime vuonna tukenut suurinta osaa yrityksiä kasvussa. Kasvu täytyy tehdä itse ja vähän suuremmalla työmäärällä kuin aiemmin. Yritykset ja yrityksen päättäjät, pyrkivät tulkitsemaan markkinaa, omaa kilpailutilannettaan ja arvioimaan parhaansa mukaan, milloin ja miten uskaltaa taas investoida yritykseen mahdollistaakseen liiketoiminnan kasvun.
Viime vuoden lähes nollakasvun jälkeen Suomen Pankki ennustaa joulukuun julkaisussaan Suomen taloudelle 0,8 % kasvua vuonna 2026, optimistisimmat tahot jopa 1,6 % kasvua. Tämä johtaisi ostovoiman kasvuun, joka tukisi sekä yksityisen sektorin että yritysten välisen kulutuksen lisääntymistä.
Tältä vuodelta on siis odotettavissa pientä positiivista potkua kansantalouteen. Talousnäkymät yhdistettynä asuntokaupan ja rakentamisen suhdanteisiin indikoivat usein suhdanteen kehityssuuntaa. Uskon, että tänä vuonna vihdoin pitkään eri lähteiden mukaan ennustettu talouskasvu toteutuisi, jolloin pullonkaula investoinneissa avautuisi. Suurimmaksi osin tämä on yrityspäättäjien mielipiteistä kiinni. Milloin uskomme, että markkina lähtee vetämään. Odotammeko vielä parempia aikoja vai toimimmeko nyt heti. Luottamuksen kehitys markkinakasvuun näkyy grenkellä positiivisesti piristyneenä kysynnän kasvuna. Kokonaisinvestointimäärät ovat kasvaneet ja yritykset ovat lähteneet investoimaan oman liiketoiminnan kasvun tukemiseen ja mahdollistamiseen.
grenken historiatilastot antavat hyvän läpileikkauksen PK-sektorin tilasta, onhan meillä PK-sektorilla leasingrahoituksen markkinajohtajuus yli 40 000 aktiivisella sopimuksella, vajaalla 20 000 aktiivisella asiakkaalla ja reilulla 1 000 rahoituksemme jälleenmyyjällä. Rahoituskantamme on hajaantunut isoon asiakaskantaan ja isoon tuotekirjoon – rahoitamme siis kaikkea mahdollista yrityksen irtainta omaisuutta.
Uskon, että käänne parempaan on jo alkanut ja yritykset lähtevät investoimaan oman kilpailukykynsä parantamiseen. Kun kysyntä kasvaa, yrityksillä pitää olla parhaat mahdolliset tuotannontekijät kilpailukyvyn takaamiseksi ja kilpailuedun luomiseksi. Tuotannontekijöiden lisäksi lisäykset henkilöstöön mahdollistavat kasvua, ja jokainen rekrytointi vaatii myös investointeja infraan. Rahoittamalla investoinnit, voidaan säästää rahaa tästä hetkestä ja jakaa kustannukset koko käytön ajalle. Näin käteisostosta säästynyt raha voidaan pistää tuottamaan. Sillä voidaan hankkia lisää tuotantoa tukevia ratkaisuja tai vaikka palkata kasvua mahdollistava lisähenkilö yritykseen.
Kaiken mullistuksen ja haasteen keskellä on myös mahdollisuuksia kasvuun, tähän me grenkellä uskomme. Rohkaisen yrittäjiä ja yrityspäättäjiä arvioimaan kasvun mahdollisuuksia ja lähtemään rohkeasti investoimaan kasvuun. Olemme nyt uuden ajan lähtötelineissä. Kysymys on, kuka ehtii ensin lähteä matkaan ja saa näin etumatkan muihin nähden.
Tästä se vihdoin lähtee!
Toimitusjohtaja Riku Jokela
